Työelämän muutoksen tuulet – mihin unohtui yhteinen menestystarina?
Hallitusohjelmaan on sisältynyt lukuisia työelämää koskevia lakihankkeita. Ne ovat luonteeltaan sellaisia, jotka käytännössä heikentävät palkansaajan asemaa nykyisestä. Osa hallitusohjelman mukaisista lakihankkeista onkin jo saatettu voimaan, osa on vasta valmisteilla tai odottelee valmistelun aloittamista.
Helmikuussa 2024 myös akavalaiset liitot olivat laajana rintamana vastustamassa hallituksen työelämää koskevaa politiikkaa ja siihen liittyviä muutosesityksiä. Loimukin osallistui mielenilmaisuun. Loimu on antanut myös omalta osaltaan vastustavia lausuntojaan lakihankkeisiin. Työelämä muuttuu, ja tietysti myös työelämän sääntelyä pitäisi aina pyrkiä kehittämään muuttuvan ajan tarpeiden mukaisesti. Työlainsäädännön kantavana ajatuksena on kuitenkin suojella nimenomaan ns. heikompaa neuvotteluosapuolta, eli työntekijän asemassa olevaa henkilöä.
Yhteistyötä palkansaajien ja työnantajien välillä on maassamme rakennettu jo pitkään. Tähän luottamukseen ja yhteistyöhön perustuu myös työpaikkojen menestys ja tulevaisuus. Nykyisten poliittisten tuulten puhaltaessa muutoksia tehdään kuitenkin lähinnä vain ja ainoastaan elinkeinoelämän eli työnantajan tarpeita kuunnellen. Harmillista on se, että kulloistenkin poliittisten voimien vaikuttaessa vahvasti työlainsäädäntömme sisältöön työelämästä tulee tempoilevaa ja ennalta-arvaamatonta. Työelämän kehittäminen tulisi nähdä vastakkainasettelun sijaan yhteisenä menestystarinana kohti tulevaa.
Mitä lakihankkeita on jo toteutettu?
Lakkoilusta voi seurata ”lakkosakkoja”
Maamme hallitus on muuttanut työrauhaan liittyvää sääntelyä merkittävästi. Alkuperäinen työrauhalainsäädäntö on ollut peräisin jo vuodelta 1946, joten sinänsä päivityksen tarvetta varmasti on. Muutoksia ei ole kuitenkaan tehty palkansaajapuolen kanssa aidossa yhteistyössä ja tasapainoisesti molempien osapuolten tarpeet huomioiden. Toukokuussa 2024 voimaan tulleiden muutosten myötä palkansaajalle asetettiin 200 euron henkilökohtainen hyvitysseuraamusmaksu, ns. lakkosakko, jos hän jatkaa osallistumistaan laittomaksi todettuun lakkoon. Lisäksi laittomista lakoista tuomittavia hyvityssakkoseuraamuksia korotettiin kerralla tuntuvasti. Myös tukilakkoja on rajoitettu, ja poliittisten työtaisteluiden enimmäiskesto saa jatkossa olla enintään 24 tuntia.
Työttömyysturvan heikennykset
Tälläkin hetkellä lukuisilla työpaikoilla käydään työvoiman vähentämiseen tähtääviä muutosneuvotteluita. Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan kohdistuneiden merkittävien leikkausten myötä ja työttömyyden osuessa omalle kohdalle jää työttömyyskorvauksena maksettavaksi summaksi huomattavasti pienempi määrä kuin aikaisemmin. Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan määrä putoaa jo kahden kuukauden työttömyysjakson jälkeen 80 prosentin tasolle alkuperäisestä. Lisäksi on poistettu mm. ikäsidonnaiset poikkeukset ja lapsikorotukset, ja korotettu ansiosidonnaista varten vaadittavaa työssäololehtoa puolesta vuodesta vuoteen. Myös 300 euron suojaosa on poistettu. Suojaosa on se euromäärä, jonka työtön voi ansaita ilman, että se vaikuttaa hänen työttömyyskorvaukseensa. Kritisoitavaa tapahtuneissa heikennyksissä on erityisesti se, että rekrytointiprosesseissa asiantuntijatason tehtäviin saattaa mennä jopa useita kuukausia. Näin ollen on erityisen kohtuutonta ahkeran työnhakijan kannalta, että ansiosidonnaisen tasoa leikataan jo näin lyhyen ajanjakson jälkeen.
Mitä lakihankkeita on vielä vireillä?
Paikallinen sopiminen laajenee
Hallituksen esitys työpaikkakohtaisesta sopimisesta, eli ns. paikallisen sopimisen lisäämisestä, on annettu eduskunnalle. Muutosten voimaantuloajankohdaksi on esitetty vuodenvaihdetta eli 1.1.2025. Toteutuessaan ne muuttavat merkittävästi työpaikkatason sopimista vielä nykyistäkin laajemmaksi. Jatkossa työpaikkakohtaisia sopimuksia voidaan tehdä työehtosopimuksessa sovituissa asioissa myös niissä yrityksissä, jotka eivät ole järjestäytyneitä oman alansa työnantajaliittoon. Lisäksi paikallisia sopimuksia voidaan jatkossa tehdä myös niissä yrityksissä, joissa ei ole valittuna liittoon kuuluvaa luottamusmiestä.
Asiantuntijatehtävissä työskentelevien työehtosopimuksissa (niillä aloilla, joilla työehtosopimuksia on) paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat jo nyt erittäin laajat. Sopiminen perustuu yhteiseen luottamukseen työpaikoilla, eikä hyviä sopimuksia ilman luottamusta saada aikaan. Nähtäväksi jää, miten laajeneva paikallinen sopiminen tulee muuttamaan työelämää. Joka tapauksessa Loimun jäsenenä saat tilanteen mukaan henkilökohtaista apua ja tukea myös uudistuvassa sopimusympäristössä!
Ns. vientimalli
Naisvaltaisilla aloilla ollaan yleisesti ottaen palkkatilastojen perusteella jäljessä miesvaltaisista aloista. Tästä huolimatta maamme hallitus on esittänyt lakia, jonka mukaisesti työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmää muutettaisiin siten, että palkankorotuksille sovittua ns. yleistä linjaa ei voi ylittää valtakunnansovittelijan tai sovittelulautakunnan antamalla ehdotuksella. Tämän ns. yleisen linjan määrittäisivät vientialat, kuten teknologiateollisuus. Esitystä on vastustettu siksi, että se estää lainsäädännöllä tiettyjen, tyypillisesti naisvaltaisten alojen mahdollisuudet kuroa palkkaeroa umpeen.
Määräaikaisuus ilman erityistä perustetta vuodeksi
Loimun jäsenten työsuhdeneuvonnassa usein kysytty kysymys on se, voidaanko työsopimustani tehdä määräaikaisena ja millä perusteilla. Määräaikaisuudet ovat yleisiä erityisesti työsuhteen alussa olevilla ja naisilla. Hallitus haluaa saattaa eteenpäin lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi jatkossa työntekijän palkkaamisen vuodeksi ilman mitään erityistä perustetta. Käytännössä tämä tarkoittaisi ns. jatkettua koeaikaa. Esitys on täysin käsittämätön moneltakin kantilta. Samaan aikaan kuin yleisessä julkisessa keskustelussa nostetaan esiin tarvetta esim. syntyvyyden nostoon, kasvatetaan epävarmuutta – se ei varmasti ainakaan kasvata nuorten halukkuutta perheen perustamiseen. Maamme hallitus on itse todennut, että tavoitteena on vahvistaa yhteiskunnan lapsi- ja perhemyönteisyyttä sekä etsiä toimenpiteitä, jotka voisivat vaikuttaa positiivisesti syntyvyyteen.
Selvitysten* mukaan juuri määräaikaisuuksien ja työsuhteiden ketjuttamisen vähentäminen ja raskaussyrjinnän kitkeminen tukisivat erityisesti naisten lapsiperheellistymistä. Työntekijän aseman heikentäminen määräaikaisten työsuhteiden käyttöä helpottamalla ei edistä tätä tavoitetta. Tätä juttua kirjoittaessani ei ole vielä tietoa lakihankkeen tarkemmista yksityiskohdista, työryhmä käsittelee asiaa vuoden 2024 loppuun asti.
Takaisinottovelvoitteen poisto ja lomautusilmoitusajan lyhentäminen
Vuoden 2024 loppuun asti toimivan työryhmän käsittelyssä on myös hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaisesti lomautusilmoitusaika lyhennettäisiin seitsemään päivään ja takaisinottovelvollisuus poistettaisiin alle 50 työntekijää työllistäviltä yrityksiltä ja yhteisöiltä kokonaan.
Irtisanomisperusteiden heikentäminen
Hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyä muutetaan niin, että työntekijästä johtuvasta syystä työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy. Eli painavan syyn vaatimuksesta luovuttaisiin. Mikäli tällainen lakihanke etenee, tulee se tarkoittamaan heikompaa työsuhdeturvaa. Työryhmä käsittelee asiaa vuoden 2024 loppuun saakka.
Yhteistoimintalain heikennykset
Työelämä ja yhteistoimintalaki edellyttävät jatkuvaa vuoropuhelua työnantajan ja työntekijän välillä. Hallitus esittää yhteistoimintalakiin muutoksia, jotka tuovat heikennyksiä yhteisen vuoropuhelun raamitukseen. Jos muutokset menevät läpi esitetyn mukaisina (1. vaiheen muutokset tulisivat voimaan 1.7.2025), tarkoittaisi se jatkossa ainakin sitä, että muutosneuvotteluita ei tarvitse käydä, jos työntekijämäärä ei ole yli 50, ja muutosneuvotteluajat puolittuvat nykyisestä, eli jatkossa neuvotteluja käytäisiin vain 7 päivää / 3 viikkoa. Käytännössä nämä siis heikentäisivät entisestään työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa työvoiman vähentämistilanteisiin.
Ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus
Hallitusohjelmassa on mukana ”työmarkkinauudistus”, jolla ensimmäinen sairauspäivä säädettäisiin palkattomaksi. Sanomattakin on selvää, ettei tällaiselle muutokselle ole mitään järjellistä perustetta. Työnantajankaan etu ei ole se, että palkan menettämisen pelossa ihmiset tulisivat vajaakuntoisena töihin tartuttamaan työtovereita. Tätä lehtijuttua kirjoittaessani ei ole vielä tietoa, etenevätkö tämän valmistelut.
Loimu vaikuttaa lakihankkeisiin
Eikä siinä vielä kaikki. Nähtäväksi jää, mitä tällä hallituskaudella vielä ehtii tapahtua työelämää koskien. Loimu antaa lakihankkeista lausuntoja ja vaikuttaa lainsäädäntöasioihin myös Akavan kautta. Pidämme myös säännöllisesti yhteyttä poliittisiin päättäjiin tuodaksemme esiin näkemyksiämme ajankohtaisista ja tulevista asioista. Työelämää koskevia tavoitteita meillä on pidemmällä tähtäimellä tälläkin hetkellä useita. Näitä ovat esim. järjestöjen kanneoikeus, irtisanomiskorvauksen nosto, määräaikaisten aseman parantaminen, jälkisuoja perhevapaalta palaavalle jne., listaa voisi jatkaa hyvinkin pitkään. Loimu on mukana rakentamassa parempaa työelämää huomiselle. Tervetuloa mukaan toimintaan ja keskustelemaan – vaikka alueellisen tai toimiala-/työpaikkakohtaisen yhdistyksesi kautta.
*STM:n raportti raskaussyrjinnästä Suomessa 9/2024