Työntekijän irtisanomissuoja heikkenee
Loimu suhtautuu esitettyihin muutoksiin erittäin kriittisesti. Työsopimuslaki on työntekijän suojaksi tarkoitettua lainsäädäntöä, ja nyt tätä asetelmaa ollaan monilta osin muuttamassa.
Maan hallitus on antanut esityksensä työntekijän henkilöön liittyvien irtisanomisperusteiden muuttamisesta. Lakiluonnos on lausuntokierroksella 7.4.2025 asti. Lakimuutoksia käsiteltiin yhdessä kolmikantaisessa työryhmässä. Kuten aiemmin, tässäkään työryhmässä eivät työntekijäpuolen edustajien näkemykset tulleet huomioiduiksi. Akava on yhdessä muiden palkansaajajärjestöjen kanssa jättänyt eriävän mielipiteen työryhmän mietintöön. Loimu on antanut myös lausunnon lakiluonnoksesta. Lakimuutokset tulisivat tämän hetken tiedon mukaan voimaan 1.1.2026.
Loimu kritisoi esitettyjä muutoksia
Loimu suhtautuu esitettyihin muutoksiin erittäin kriittisesti. Työsopimuslaki on työntekijän suojaksi tarkoitettua lainsäädäntöä. Nykyisen hallituksen toimilla tätä asetelmaa ollaan monilta osin muuttamassa. Tätä lakihanketta on perusteltu sillä, että ”tavoitteena on purkaa työllistämisen esteitä sekä vahvistaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä. Erityisesti pienyritykset pitävät irtisanomisen oikeudellisia riskejä merkittävänä työllistämisen esteenä.”
Painavaa syytä irtisanomiselle ei enää edellytetä
Lakiluonnos sisältää tässä vaiheessa valmistelua monia elementtejä, jotka käytännössä heikentävät työntekijän oikeussuojaa. Ainakin työntekijän epävarmuus kasvaa entisestään, koska tulee kestämään vuosia ennen kuin muuttuneen lain soveltamisesta saadaan uutta oikeuskäytäntöä. Erona voimassa olevaan työsopimuslakiin säännöksessä ei enää edellytettäisi, että irtisanomissyyn on oltava painava, vaan työnantaja saisi irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen pelkän ”asiallisen työntekijän henkilöön liittyvän syyn vuoksi”. Ehdotetulla muutoksella on tarkoitus alentaa irtisanomiskynnystä.
Alisuoriutuminen voi olla irtisanomisen peruste
Jatkossa laissa lukisi, mitä voidaan pitää asiallisena syynä irtisanomiselle. Lakiehdotuksen mukaisesti tällainen peruste voisi olla esimerkiksi työntekijästä johtuva jatkuvaluonteinen puutteellisuus työsuorituksessa. Alisuoriutuminen tarkoittaisi sitä, että työntekijä ei suoriudu työtehtävistään kohtuullisena pidettävällä tavalla tai samoin kuin muut vastaavassa asemassa olevat työntekijät. Miten tätä kohtuutta sitten käytännössä tultaisiin arvioimaan, jää tulevan oikeuskäytännön varaan, eli käytännössä työntekijän asema on tämänkin osalta epävarma pitkään.
Tutkimusten mukaan monet asiantuntijatyössä tekevät paljon ns. harmaata työtä, eli ylityötä, jota ei korvata, ja saldoliukumatkin ovat monilla työpaikoilla todella korkealla. Käytännössä siis, jos jollekin työpaikalle on muodostunut ns. epäterve työkulttuuri, jossa asiantuntijatöissä olevat ”joustavat” jatkuvasti, niin vaarana on se, että yksittäisen työntekijän työsuoritusta verrataan vallalla olevaan käytäntöön, jossa muiden työntekijän tulokset vaikuttavat paremmilta, koska he ovat jo tehneet ns. ilmaisia ylityötunteja potkujen pelossa.
Varoitusmenettely kevenee entisestään
Säännöksiä varoitusmenettelystä ollaan heikentämässä. Jatkossa esimerkiksi irtisanominen voisi olla mahdollista myös varoitusta antamatta, jos irtisanomisen perusteena on sellainen työntekijän rikkomus, että hänen olisi ilman varoitustakin tullut ymmärtää menettelynsä vakavuus ja moitittavuus.
Suomi rikkoo jo nyt eurooppalaisia vaatimuksia.
Varoituksen antamistilanteet saattavat usein tulla yllättäen, ilman että ennakolta on ollut edes mitään merkkejä siitä, että sellainen saattaisi olla tulossa. Työntekijän oikeusturvan vahvistamiseksi olisi syytä säätää siitä, että työntekijälle olisi etukäteen annettava tieto siitä, että kyseessä on varoituksen antaminen, ja että varoitusta annettaessa työntekijää tulee kuulla, ja että työntekijällä olisi oikeus käyttää avustajaa tilanteessa.
Irtisanominen Suomessa liian helppoa ja halpaa
Lain valmistelussa on edetty pikaisessa aikataulussa. Mitään tutkimusnäyttöä ei ole siitä, että tällaiselle lakimuutokselle olisi todellinen tarve. Käytännössä tälläkin hetkellä Suomessa ainakin korkeakoulutetun asiantuntijan irtisanominen henkilöön liittyvällä (väitetyllä) perusteella on mahdollista helposti, ainakin Loimuun tulevien yhteydenottojen perusteella. Usein näissä tilanteissa asiassa ei tosin edetä oikeuteen asti, vaan se sovitaan hiljaisesti työsuhteen päättymistä koskevalla sopimuksella. Se, millainen taso näissä sopimuksissa on tarjolla, on käytännössä ainakin osittain kytköksissä työsopimuslain mukaiseen korvaukseen laittomista irtisanomisista maksettavista korvauksista. Asteikko on tällä hetkellä matala, eikä sitä ole uudistettu 1990-luvun jälkeen.
Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on jo katsonut Suomen valtion loukanneen uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan 24 artiklan vaatimuksia, koska laittomasti irtisanotun työntekijän työsuhdetta ei tarvitse palauttaa ja laittomasta irtisanomisesta maksettavalle korvaukselle on asetettu 24 kuukauden palkkaa vastaava yläraja. (Finnish Society of Social Rights vs. Finland CC 106/2014.) Käytännössähän tämä vie osaajia ja työpaikkoja pois Suomesta, jos täällä on helpompaa ja halvempaa irtisanoa työntekijöitä.
Lakiesitys tuo epävarmuutta työntekijöille, eikä ole mitenkään tasapainossa työntekijän suojelun periaatteen näkökulmasta. Ainakin vähintään esitetyn lakimuutoksen yhteydessä pitäisi korottaa työsopimuslain mukaista laittomasta irtisanomisesta maksettavaa korvausta.