Työuupumus on yhteinen asia 

Työuupumus ei iske yhtäkkiä vaan kyse on pitkittyneestä stressioireyhtymästä. Ihminen uupuu, kun kuormitusta on niin paljon, ettei siitä ehdi tai pysty enää palautumaan. 

Työterveyspsykologi Heli Hannonen Työterveyslaitokselta kertoo, että työuupumus on äärimmäinen suojakeino, joka pysäyttää ihmisen. Jos työpaikalla on yksi uupunut, heitä on todennäköisesti muitakin. 

– Työyhteisössä on vain harvoin yksi huonosti jaksava. Samalla työpaikalla näkyy todennäköisesti monia työuupumuksen eri asteita.

Joskus väitetään, ettei uupumus johdu pelkästään työstä vaan siitä, että uupujan henkilökohtaisessa elämässä on työn lisäksi muuta kuormitusta. Hannonen korostaa, ettei työuupumus ole yksilön heikkoutta, vaan se on työstä johtuva ongelma. 

Kun työn vaatimukset ovat kohtuulliset, työssä on riittävästi voimavaroja ja se on hyvin järjestetty, ihmiset eivät yleensä uuvu, vaikka yksityiselämä olisi kuormittavaa. Päinvastoin. Moni kokee, että töissä käyminen on henkireikä, josta saa voimavaroja. Riippuu tietysti siitä, millaisesta yksityiselämän asiasta on kyse. 

Työn pitää joustaa 

– Hyvä työ joustaa tilanteen mukaan. Silloin, kun työntekijän voimavarat ovat vähissä, töissä pitäisi tehdä jaksamista tukevia muutoksia. 

Stressin ylikuormittuminen uuvuttaa. Uupunut reagoi tilanteeseensa yksilöllisesti, minkä vuoksi on helppo ajatella, että kyse on yksilön ongelmasta. Työnantajan, johdon ja työyhteisön merkitystä ei aina nähdä.

Asiantuntijatyössä työn imu voi olla iso. Työn imu sinänsä suojaa uupumukselta, mutta siinä on riskinsä. Kun on hyvä tekemisen meininki, taukojen pitäminen voi unohtua, eikä ihminen malta palautua. Vähitellen jatkuva työn tekeminen voi johtaa ylikuormittumiseen. 

Liian usein ihmiset tottuvatomaan huonoon oloonsa.

Vahva sisäinen motivaatio ja korkeat tavoitteet voivat saada ihmisen ponnistelemaan yli omien voimavarojensa. Osalla on huono stressinsietokyky, eikä työkalupakista löydy keinoja pitää omasta palautumisesta huolta. 

Eri ihmiset reagoivat samaan tilanteeseen eri tavalla. Temperamentti ei ratkaise sitä, miksi yksi uupuu ja toinen ei. Temperamenttipiirteet eivät aiheuta uupumusta, mutta on tiettyjä piirteitä, jotka herkistävät sille. Negatiivinen asenne altistaa uupumukselle, samoin korostunut velvollisuudentunto. Tunnolliset uupuvat. 

Kuormitus ylittää voimavarat 

Tutkimusten mukaan työn vaatimusten ja voimavarojen välinen epäsuhta altistaa työuupumukselle. Suuri työmäärä, epäselvät työn tavoitteet, rooliristiriidat, vähäiset vaikutusmahdollisuudet, sosiaalisen tuen puute, puutteet johtamisessa sekä koettu epäoikeudenmukaisuus voivat johtaa siihen, että työn kuormitustekijät kasvavat voimavaratekijöitä suuremmiksi. 

Seitsemäntoista prosenttia työntekijöistä kokee melko paljon tai paljon stressioireita. Työuupumus on oireyhtymä, johon liittyy krooninen väsymys, kognitiivisen hallinnan ja tunteiden hallinnan häiriöt sekä henkinen etääntyminen töistä, mikä näkyy kyynistymisenä. 

Kun ihminen uupuu, hänen ajattelunsa alkaa kapeutua. Ylikuormittumisen lisääntyessä sinnittely vahvistuu. Väsyneenä virheiden määrä kasvaa ja ihminen yrittää yhä kovemmin. Hänestä saattaa tuntua, ettei hänellä ole mahdollisuutta muuhun. 

Näkyvin työuupumuksen oire on voimakas väsymys, johon lepo ei auta. Aamulla väsyttää yhtä paljon kuin illalla, ja loman jälkeen tuntuu, ettei lomaa ollutkaan. 

Muisti pätkii. Keskittyminen herpaantuu. Itkettää, kiukuttaa ja tulee tiuskittua muille. Työn ilo ja merkityksellisyys katoavat. 

– Moni tunnistaa hyvin omat stressioireensa. Silloin kannattaa pysähtyä ja miettiä, mitä minulle kuuluu. Liian usein ihmiset tottuvat omaan huonoon oloonsa. Voi olla, että puoliso, ystävät tai työkaverit huomaavat uupumuksen oireet ensin. 

Taakka kevyemmäksi  

Esihenkilöllä on työuupumuksen ehkäisyssä suuri vastuu. Hänen on tuettava työssä jaksamista. Hyvällä työpaikalla työssä jaksamisesta puhutaan palavereissa ja kehityskeskusteluissa. Riskejä arvioidaan ennalta. 

– On hyvä miettiä ajoissa, miten työntekijöiden voimavaroja voidaan vahvistaa. Voimavarat toimivat puskureina työn haitallisilta vaikutuksilta. 

Työnantaja luo puitteet hyvälle työn tekemiselle. Asiantuntijatyössä ihmisillä on kuitenkin myös vaikutusvaltaa siihen, miten he työtään tekevät. Kuormitusta tuottaa se, että tekee montaa asiaa samanaikaisesti, eikä huolehdi tauottamisesta. 

Työn tavoitteiden ja keinojen miettiminen yhdessä suojaa haitalliselta kuormitukselta. Työn tekemisen tavoista ja palautumisesta on hyvä keskustella säännöllisesti myös silloin, kun tehdään etätyötä. Sosiaalinen tuki ehkäisee työssä uupumista. 

Työstä syntyy aina kuormitusta. Kaikkea sitä, mitä kuormittaa, ei voida poistaa. On asioita, jotka on hoidettava. Yhdessä voi kuitenkin pohtia, mitä vaatimuksia työhön kohdistuu ja mikä on riittävän hyvä suoritus. Kun asioita miettii yhdessä, kukaan ei jää yksin pähkäilemään selviytymisensä kanssa. 

– Taakka kevenee, kun sitä kannetaan yhdessä. 

Muutaman viikon sairausloma ei ratkaise työuupumusta. Levon ja voimavarojen palaututumisen lisäksi tarvitaan usein työn uudelleen muokkaamista. Kaikki työntekijät hyötyvät siitä, että työyhteisössä puhutaan työuupumuksesta.

– Kaikki työuupumuksesta kärsivät eivät ole sairauslomalla. Töissä käy ihmisiä, jotka jaksavat huonosti, sanoo työterveyspsykologi Heli Hannonen. 

Mikä suojaa työuupumukselta? 

• kehittävä työ, monipuoliset tehtävät, mahdollisuus oppia
• työn tulosten näkeminen
• työn itsenäisyys ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön
• selkeät työroolit ja -tavoitteet
• työyhteisön tuki 
• palaute ja arvostus 
• palveleva johtaminen 
• ihmisiä kunnioittava organisaatiokulttuuri
• avoin ja riittävä tiedonkulku 
• työn ja muun elämän yhteensovittamista tukevat työpaikan käytännöt 
• optimismi, myönteinen pystyvyysusko ja aloitteellisuus
  

Lähde: Työterveyslaitoksen verkkosivut