Ulkonäöllä on väliä
Uhanalaisten lajien suojelu riippuu monesta tekijästä, kuten yleisestä ilmapiiristä, hallituksen puoluekokoonpanosta, yhteiskunnan taloudellisesta tilanteesta sekä kansainvälisistä ja EU-sopimuksista – ja jossain määrin tietysti myös sattumasta.
– Ehkä eniten suojeluun vaikuttaa yksittäisten tutkijoiden ja suojelijoiden aktiivisuus ja kyky hankkia suojelulle rahoitusta ja näkyvyyttä. Myös hyvin tehty väitöskirja tai tutkimus saattaa sysätä suojeluhankkeen liikkeelle, kertoo erityisasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskuksesta.
Kuvat ja viestintä ovat tärkeä osa suojelua ja sen rahoituksen hankkimista, ja vetoavilla kuvilla on suuri merkitys. Ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöjen on helpompi kerätä varoja söpöjen ja näyttävien eläinten kuvilla – ne saavat huomattavasti enemmän näkyvyyttä ja herättävät halun suojella.
– Pyöreät muodot ja söpöys puhuttelevat monien ihmisten äidinvaistoa, eli alitajuntaisesti ne voidaan kokea huolenpitoa ja suojelua tarvitsevina vauvoina. Naalin ja saimaannorpan ohella ilves ja karhu ovat siitä hyviä esimerkkejä, Lumiaro jatkaa. – Esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliitto keräsi viikossa 52 000 euroa ilvesvallituksiin söpöillä ilveksen kuvilla. Myös kansainvälinen WWF hyödyntää rahoituksen hankkimisessa pyöreitä eläimiä: pandaa, jääkarhua tai tiikeriä.
Myös uhanalaisista kasveista näyttäviä lajeja, kuten kämmeköitä ja kukkakasveja, huomioidaan ihan eri tavalla kuin vaatimattoman näköisiä. Mediakampanjat saattavat olla hyvinkin vaikuttavia.
– Esimerkiksi Ylen Pelasta pörriäinen -kampanja on huomattavasti auttanut pölyttäjien suojelussa kunnissa ja kaupungeissa. Moni puutarhuri ja maatalousyrittäjä on huomioinut pölyttäjiä toimissaan mm. perustamalla niittyjä ja rakentamalla hyönteishotelleja.
Sen sijaan käärmeet, hämähäkit ja monet hyönteiset koetaan vastenmielisinä ja ne herättävät pelkoa, vaikka niistä ei olisi mitään haittaa. Esimerkiksi Suomen ainoa myrkyllinen käärme kyy pyrkii väistämään ja pakenemaan ihmistä, ja puremia todetaan vuosittain vain noin 50–150. Silti se rauhoitettiin vasta tämän vuoden kesäkuussa, vaikka kaikki muut Suomen matelijat ja sammakkoeläimet olivat olleet rauhoitettuja jo vuosia.