Vapaaehtoiset luovat yhteisön – mietteitä Loimun ensimmäisestä valtuustokaudesta

Loimun toiminnasta näkyy jäsenistölle usein vain jäävuoren huippu. Jäsenkirjeestä voi lukea välillä päätöksistä sekä erilaisista asioista, joita Loimun valtuusto on työstänyt. Esimerkiksi strategia ja kestävän tulevaisuuden ohjelma ovat olleet tällaisia laajempia kokonaisuuksia, jotka edeltävän kauden aikana ovat olleet paljon esillä. Kuitenkin papereiden ja päätösten takaa löytyy paljon muuta, ne ihmiset. Ja ihmisistä ajattelin nyt kirjoittaa.

Loimun luottamustoimissa toimii useampi sata vapaaehtoista. Näitä ovat valtuusto, hallitus, erilaiset toimikunnat sekä Loimun jäsenyhdistysten toimitsijat ja sen lisäksi Loimulla on vielä valtavasti luottamushenkilöitä eri työpaikoilla. Ammattiliittotoiminta onkin paljon enemmän kuin auttamista työttömyyden iskiessä, mikä on usein se ihmisille näkyvin toiminta. Valtava järjestelmä pyörii aivan kaiken työntekoa käsittelevän päätöksenteon takana ja se tarvitsee jokaista osaa toimiakseen. Nämä eri osat ovat sen, mikä tekee Loimusta juuri omanlaisensa liiton. Mutta mikä saa ihmiset lähtemään mukaan liiton toimintaan? 

Vapaaehtoistoiminnassa kynnys ensimmäiseen tehtävään on usein suuri. Se on kiinni omasta kiinnostuksesta asiaa kohtaan sekä myös niistä muista henkilöistä, joiden kanssa toimintaa pääsee toteuttamaan. Mukaan lähdetään, kun jo joku toiminnassa mukana oleva pyytää mukaan. Hyvin keskeistä vapaaehtoisena toimimisessa onkin halu auttaa, halu kehittyä sekä sosiaalisuus muiden kanssa. Ammattiliittotoiminta luo kaikille näille erinomaisen pohjan.

Jo opiskeluaikana aloitettu aktiivisuus järjestöissä madaltaa kynnystä lähteä mukaan liiton toimintaan. Tämä on huomattu nyt ensimmäisellä valtuustokaudella opiskelija-asioista puhuttaessa, kun hyvin monilla on omat lämpimät muistot omasta alkutaipaleesta liiton tehtävissä. Moni aktiivi kertookin omista ajoistaan opiskelija-aktiivina ja kuinka sitä kautta löysi oman yhteisönsä ja liiton muut hommat. Näinhän se on omallakin kohdalla käynyt, ensin veivät opiskelijahommat, sitten jatkoimme yhdessä ammattiliittopuolelle ja nyt vaikutamme yhdessä eri luottamustehtävissä.

Nyt koronan tuomien rajoitusten myötä olen myös aidosti pahoillani opiskelijoiden puolesta, jotka menettävät ne ensimmäiset askeleet yhdessä tekemiseen, kun monet asiat ovat peruttuja. Usein ne ensimmäiset askeleet vapaaehtoistoiminnan parissa ovat ne, jotka sytyttävät sen innostuksen yhdessä tekemiseen. Silloin syntyvät ne loimulaisuuden juuret suurempaan yhteisöön. 

Tämä yhteisö, joka vapaaehtoisista syntyy, onkin se loimulaisuuden sydän. Sen kautta loimulaisten vielä lapsenkengissä oleva identiteetti kasvaa ja kehittyy. Sitä olemme rakentaneet yhdessä ensimmäisen valtuustokauden. Sen kautta olemme löytäneet arvomme, tehneet Loimun ensimmäisen strategian sekä halunneet vaikuttaa maailmaan vielä enemmän Loimun kestävän tulevaisuuden ohjelman kautta. 

Tämä vuosi on ollut lähes kaikille poikkeuksellinen vähentyneiden ihmiskontaktien takia. Etänä toteutetut luennot, palaverit, seminaarit ja kahvihetket eivät korvaa suorassa kontaktissa olevaa kanssakäymistä. Silti jos jotain tästä vuodesta on oppinut, se on kommunikaation tärkeys. Kun kollegoita näkee harvemmin ja suurin osa kommunikoinnista tapahtuu etänä, korostuu kirjoitetun tekstin merkitys. Erilaiset nyanssit keskusteluissa voivat jäädä huomiotta. Kannustavat eleet kuten kevyt nyökyttely, pienet vitsit ja hymyt saattavat pudota pois, jolloin ilmapiiri muuttuu tekniseksi ja rentous katoaa. Onkin ensisijaisen tärkeää, että yhdessä toimiessa muistetaan, ettei siellä näytön toisella puolella ole vain kone, vaan aito ihminen. 

Oikeanlainen kommunikaatio, yhteiset pelisäännöt ja avoimuus ovat olleet tärkeä lähtökohta myös Loimun toimintaa käynnisteltäessä. Me olemme opiskelleet eri aloja, jokaisella on erilainen ura, asumme eri puolilla Suomea ja elämäntilanteemme voi olla ihan päinvastaiset. Silti istumme yhdessä valtuustojen kokoukset rakentaen yhteistä liittoa ja kestävää tulevaisuutta. Tähän on vaadittu työtä ja tahtoa, jotta tämä on mahdollista. Meitä kuitenkin yhdistää yhtä moni tekijä kuin erottaa. Se onkin ollut tällä kaudella merkittävin tekijä; olemme halunneet juuri löytää ne asiat, jotka meitä yhdistävät. Ne ovat loimulaisuuden lähtökohta. Näissä näkyvät juurikin loimun arvot, jotka kuvaavat myös vahvasti mennyttä ensimmäistä valtuustokautta: yhdenvertaisuus, jäsenkeskeisyys, rohkeus, vastuullisuus. 

Seuraavaksi tehtäväksi tulee kaiken oppimamme kertominen vahvemmin jäsenistölle. Se, mikä tekee meistä loimulaisia. Sitä jäsenkeskeisyys tarkoittaa, että nyt on aika ottaa jäsenet mukaan työhön, jossa teemme yhdenvertaista, vastuullista ja rohkeaa työelämää. Ja se työ alkaa heti.