Vauvakato huolenaiheena kaikkialla maailmassa

Syntyvyyden lasku näkyy eri asteisena lähes kaikkialla maailmassa. Väestötieteilijät näkevät ilmiön syynä ihmisten omat valinnat. Taustalla häämöttää myös ympäristön kemikalisoituminen, mikä koskettaa koko planeettaa.

Vauvakato on pantu merkille kaikkialla maailmassa. Monissa valtioissa soitellaan jo hälytyskelloja syntyvyyden painuttua väestön uusiutumiskynnyksen alapuolelle. Ilmiön syvyys vaihtelee maittain, mutta suunta on kaikkialla sama, näillä raiteilla ihmisten määrä alkaa pikku hiljaa vähentyä. 

Vaikka tämä olisi hyvä uutinen elonkehälle, moni miettinee, mihin väkiluvun painuminen lopulta pysähtyy. Jo nyt on käynyt ilmeiseksi, että hallinnon keinot suunnan muuttamiseksi ovat hampaattomia. Pikku ”kannustimet” eivät pysty paikkaamaan sitä, jos ihmiset eivät enää halua jatkaa sukuaan. Tai eivät enää pysty siihen. 

Väestötieteilijät näkevät vauvakadon syynä ihmisten omat valinnat, lapsia ei joko haluta tai niitä lähdetään yrittämään liian myöhään. Biolääketieteen laitoksen professori Jorma Toppari kertoo Suomessa vuonna 2023 syntyneistä vauvoista noin 6 prosentin saaneen alkunsa avustettuina. Tanskassa osuus on jo yli 10 prosenttia.

Vaikka ensisynnyttäjien korkea keski-ikä on ilmiselvästi olennainen tekijä asiassa, Toppari näkee taustalla myös ympäristön kemikalisoitumisen peukalonjäljen.  

Teollisesti valmistetut kemikaalit vaikuttavat monien eri mekanismien kautta sekä miesten että naisten hedelmällisyyteen. Kemikaalit voivat vaikuttaa esimerkiksi hormonien tuotantoon, niiden aineenvaihduntaan, elimistöstä poistumiseen tai ne voivat tukkia hormonien reseptoreita. 

– Viimeksi mainittu on helpoin mallintaa ja se tunnetaan parhaiten. Ratkaisevaa on kuitenkin vaikutusmekanismien kokonaisuus.

Toppari näkee kemikaalien vaikutuksen selvästi siittiötiheyden laskussa.

– Jos siittiötiheys laskee alle 50 miljoonaan/ml, todennäköisyys saattaa nainen raskaaksi yhden kuukautiskierron aikana vähentyy jyrkästi.

Suomalaisista nuorista miehistä puolet on tämän rajan alapuolella. 

– Vaikka tilanne kemikaaleille altistumista ajatellen on nyt monessa suhteessa parempi kuin vuosituhannen vaihteessa, asiassa ollaan nytkin kaltevalla pinnalla. 

Miesten hedelmällisyyteen vaikuttaa olennaisesti kivesten kehitys sikiövaiheessa sekä ensimmäisten elinvuosien kuluessa. Nuorten miesten tämänhetkistä tilannetta selittää näin pitkälti altistuksen määrä ja laatu 20–30 vuotta aiemmin.

Kemianteollisuuden siunauksia alettiin jakaa tehokkaasti myös siviilipuolella 1950-luvulta alkaen. Ensimmäisiä laajalti levitettyjä tuotteita olivat DDT ja sen johdannainen DDE, joiden pitoisuudet olivat huipussaan 1970-luvulla. Niiden määrä ympäristössä oli kuitenkin laskenut tuntuvasti vuosituhannen vaihteeseen mennessä.

Nyt elävät nuoret miehet ovat silti ehtineet saada osuuden tästäkin kuormasta.

–Pitkäikäisiä, kertyviä yhdisteitä on edelleen paljon elimistöissä, vaikka ne olisivat suurelta osin hävinneet ympäristöstä. 

– Perinnöstä eroon pääseminen kestää 5–6 sukupolvea.

Päiväntasaajalta Lappiin 

Vuosikymmenten saatossa koko planeetalle on levinnyt laaja kattaus erilaisia kemikaaleja, joille sekä miehet että naiset altistuvat nyt kaikkialla maailmassa. Kemikaalien tehokkaalla kulkeutumisella saattaakin olla yhteyttä vauvakadon universaaliuteen. Syntyvyys on tiettävästi alentunut myös alueilla, joilla naisten elämänvalinnat eivät ole juuri laajentuneet. 

Toppari näkee Lapin yhtenä esimerkkinä kulkeutumisen tehokkuudesta. Täältä löytyy isoja saastumia, joiden takia nimenomaan luonnossa laiduntavien porojen sisäelimistä löytyy korkeita kemikaalipitoisuuksia.

– Aineet voivat olla peräisin vaikka päiväntasaajan alueelta, missä ne ovat kulkeutuneet ylös ilmakehään ja päätyneet sateen mukana maahan Lapissa. 

– Maailmassa ei ole missään ”puhdasta luontoa”, jota kemikalisoituminen ei koskettaisi.

Muovin toimintaa tunnetaan vielä heikosti

Nyt oman twistinsä asiaan on antamassa myös muovi, joka voi kuljettaa mukanaan haitallisia aineita elimistön sisään.

Topparin mukaan muovipartikkelien ei sinänsä ole havaittu haittaavan lisääntymistä. Niiden valmistuksessa käytettyjen pehmentimien on todettu haittaavan rottien lisääntymistä, mutta ei juurikaan ihmisiä.

– Hormonivaikutus ihmisillä on todettu vähäisemmäksi kuin rotilla.

Valmistuksessa käytettyjen kemikaalien ohella pienet muovipartikkelit voivat kiinnittää itseensä aineita myös ympäristöstä. 

Sitä, missä määrin ja mitä ympäristöstä keräämiään aineita muovi kuljettaa elimistöön, tunnetaan vielä heikosti.  

Monien myrkkyjen määrä myös vähentynyt

Topparin mukaan asiassa ei kuitenkaan ole syytä vaipua täyteen pessimismiin. Kemikalisoitumista vastaan myös kamppaillaan, mistä on saatu tuloksiakin. Hän kiittää Tukholman sopimuksen tavoitetta päästä eroon pysyvistä ja kertyvistä orgaanisista myrkyistä, EU:n päätöksiä kieltää PFAS-yhdisteitä ja Suomessa TUKESin toimintaa. 

– Työn tuloksena monien orgaanisten myrkkyjen määrä ympäristössä onkin vähentynyt.

Asiassa ei silti olla mitenkään ratkaisevasti voiton puolella. Uusia kemikaaleja kehitellään maailmalla koko ajan, eikä tulvan patoaminen ole helppoa. 

Maalaisjärjen valossa valvonta tuntuu lepsulta. Uusien kemikaalien hormonaalisia vaikutuksia on testattava vain silloin kun kemikaalien valmistus ylittää tietyn tonnimäärän. Topparin mielestä vaikutusten tutkimusta pitäisikin tehostaa.

Nykyvaatimukset eivät ole riittäviä.

Silloinkin, kun testauksia edellytetään, niiden toteuttaminen on kemikaalien valmistajien itsensä vastuulla. Testaus on jätetty yritysten vastuulle taloudellisista syistä. Kalliiden testien maksattaminen veronmaksajilla olisi poliittisesti ongelmallista. 

Monissa muissa yhteyksissä teollisuuden omat testaukset ovat antaneet aivan erilaisia tuloksia kuin käytännössä tehdyt mittaukset. 

Tämän välttämiseksi testimenetelmiä ja raportointia pyritään Topparin mukaan kehittämään koko ajan. 

Toppari toteaa samalla kemikaalien tehtailun voivan olla muualla maailmassa helpompaa kuin EU:ssa. 

– Esimerkiksi Kiinasta tuotavissa tuotteissa on käytetty kemikaaleja jotka ovat EU:ssa kiellettyjä. Valvontakin on Kiinassa vaikeaa, koska tuotteet syntyvät lukuisissa pienissä tehtaissa eri puolella maata.  

Eliniän piteneminen ylläpitää kasvua

Väestöntutkimuslaitoksen tutkija Tiia Sorsa kertoo YK:n ennusteiden arvioivan väkiluvun kääntyvän laskuun 2050–2100. Arvio perustuu toteutuneeseen syntyvyyden ja kuolleisuuden määrään. 

– Vaikka syntyvyys on alentunut, eliniän piteneminen ylläpitää toistaiseksi väestön kasvua.

Syntyvyyden alenemisen perustavana syynä Sorsa näkee yhteiskuntien tarjoamat mahdollisuudet yksilöllisiin elämänvalintoihin. Syntyvyys onkin korkeinta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, missä nämä mahdollisuudet ovat vähäisempiä.

Vaikka yhteiskuntien kehitys vaihtelee eri alueilla ja ottaa jossain pakkiakin, isossa kuvassa koko maailma on liikkunut vuosikymmenten ajan samaan suuntaan.

– Esimerkiksi köyhyyden määrä ja naisten koulutustaso on noussut lähes kaikkialla, joitain viimeaikaisia poikkeuksia lukuun ottamatta.