Ydinsähköllä tuotettu vety: Vihreyden aste puhuttaa – Inkoossa ja koko EU:ssa

Blastrin Inkooseen suunnittelema vetyterästehdas on yksi vihreän vetytalouden kärkihankkeista. Hankkeen aikataulu on venymässä, osin odotettua hitaammin valmistuvien ympäristöselvitysten takia. Uuden vetytalouden iso kysymys on, määritteleekö EU ydinsähköllä tuotetun vedyn vihreäksi. 

Vihreä vetyvallankumous etenee Suomessa odotettua hitaammin. Aikataulua on jouduttu tarkistamaan myös Blastrin vetyteräshankkeen osalta. Blastrin Suomen maajohtaja Antti Kaikkonen kertoo hankkeessa tehtävän parhaillaan ympäristöselvityksiä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan YVAn piti olla valmis ensi kesänä, mikä ei näillä näkymin tule toteutumaan. 

Selvitykset ovat mutkistuneet osin turvallisuusympäristön muuttumisen takia. Alkuperäisen suunnitelman mukaan tehdas olisi hyödyntänyt Inkoon satamassa jo olevaa laituria. Huoltovarmuuden takia laituripaikan vie osin kelluva lng-terminaalilaiva. Inkoon satamaan ollaan nyt rakentamassa uutta laituria ja sataman kehitys sisällytetään Blastrin YVAan. Kaikkosen mukaan selvityksiä tehdään yhteistyössä sataman toimijoiden kanssa, ympäristövaikutusten arvioinnin toteuttaa Afry Finland. 

Kaikkosen mukaan satamakehityksen ympäristövaikutusten arviointiin liittyviä sedimenttitutkimuksia voidaan periaatteessa tehdä milloin tahansa, kasvistoon liittyvät selvitykset odottavat kuitenkin kesää. YVA-selostuksen luovutus ELY-keskukselle siirtyy näin loppuvuoteen. 

Ympäristöselvityksiä liittyy myös tehtaan jäähdytykseen, joka voidaan toteuttaa monellakin tapaa. Ydinvoimaloiden jäähdytyksessä on turvauduttu Suomessa lämmön lauhduttamiseen mereen, missä ei nähty ongelmaa laitosten käynnistyessä 1970-luvulla. Nyt tilanne on toinen. 

Kaikkonen kertoo hankkeessa tutkitun konsepteja, joissa jäähdytys toteutettaisiin enemmän tai vähemmän merivettä hyödyntämällä tai kokonaan ilman sitä. Jäähdytys voidaan toteuttaa myös ilman ja jäähdytystornien avulla.

– Isossa mittakaavassa mereen jäähdyttäminen on havaittu hankalaksi ratkaisuksi. Olemme päättäneet, että emme tule käyttämään täyttä merivesijäähdytystä, mikä vähentää huomattavasti kokonaislämpökuorman määrää meriveteen. 

Monta isoa asiaa on projektissa vielä avoimena, yhtenä esimerkkinä näistä itse laitosteknologia. Tämän takia ympäristövaikutusten hahmottaminen perustuu vasta karkeisiin arvioihin. Suunnittelu täsmentyy, kun laitostoimittajat on valittu ja toiminnasta voidaan ajaa tarkempia arvoja antavia simulaatioita. 

Avoinna on sekin, pystytäänkö tehtaan hukkalämpöä hyödyntämään. 

Kaikkonen toteaa pk-seudulla olevan paljon kysyntää lämmölle nyt kun hiilivoimaloita suljetaan ja biomassan poltostakin haluttaisiin päästä eroon. Haasteena on kuitenkin lämmön taloudellisen kuljetusmatkan lyhyys. 

Lämmölle voisi löytyä käyttöä myös viljelyssä.

– Keskusteluja käydään myös viljelijöiden kanssa, jotka voisivat hyödyntää lämpöä esimerkiksi kasvihuoneviljelyssä. 

Maankäyttöä ajatellen ympäristövaikutusten arviointia on helpottanut tehtaan sijoittuminen vanhalle teollisuusalueelle Inkoon puretun hiilivoimalan paikalle. 

Vety tuotetaan paikan päällä

Teräksen tuotannossa tarvittava vety on tarkoitus tuottaa lähtökohtaisesti paikan päällä omien elektrolyysereiden avulla. Vedyn saantia ja myös myyntiä voisi tulevaisuudessa tukea myös Gasgridin kaavailema, Inkoon kautta kulkeva vetyputki. 

– Putki voisi toteutuessaan tarjota mahdollisuuden sekä tuoda että viedä vetyä. Vedyn saantia ei kuitenkaan olla jättämässä putken varaan. 

Vihreän sähkön määrittely epäselvää

Vetyä tuottavat elektrolyyserit syövät paljon sähköä, mikä pitäisi tuottaa tuulivoimalla. 

EU:n tavoite on, että vihreä vety tuotettaisiin tätä varten rakennettavalla, uudella tuuli- tai aurinkosähkökapasiteetilla. Vedyn tuotanto ei tällöin kuormittaisi jo olemassa olevaa sähkön tuotantokapasiteettia eikä kannustaisi jatkamaan fossiilisia hiilipäästöjä aiheuttavaa tuotantoa.

Isoksi kysymykseksi on noussut nyt se, lasketaanko ydinsähköllä tuotettu vety vihreäksi. Ydinvoimaa ei lasketa uusiutuvaksi lähteeksi, mutta toisaalta se ei tuota fossiilisia hiilipäästöjä, mikä on ohjauksen keskeinen tavoite.

EU:n ohjauksen mukaan vety voi olla vihreää, vaikka sen valmistuksessa olisi käytetty verkosta saatavaa sähköä. Ehtona kuitenkin on, että verkkosähköstä yli 90 prosenttia on peräisin uusiutuvista lähteistä. 

Jos ydinsähkön käyttö hyväksyttäisiin, Suomen verkkosähkö täyttäisi helposti EU:n vaatimuksen. Asiasta käydään nyt kovaa vääntöä, koska ohjauksen säännöt ja tulkinnat vaihtelevat. 

Esimerkiksi Suomessa ja ydinvoimaan vahvasti tukeutuvassa Ranskassa tulkinnat ovat erilaiset.

Tähän tulee nosto. Tähän tulee nosto. Tähän tulee nosto. Tähän tulee nosto. Tähän tulee nosto. Tähän tulee nosto. Tähän tulee nosto.

Ohjauksen selkiyttämisellä olisi nyt kiire. Markkinat, joilla noudatetaan selkeitä, kaikille yhteisiä pelisääntöjä, ovat välttämätön edellytys vihreän vetytalouden synnylle. 

Blastrin tavoite on tuottaa osa elektrolyysien tarvitsema sähköstä tuulivoimalla, jota ostetaan markkinoilta tai tuotetaan osin itse suoraan tai välillisesti omistetulla tuulivoimakapasiteetilla.

Terästehtaan osalta sähkön hankintaan ei liity vastaavia vaatimuksia kuin vihreän vedyn tuottamiseen. 

EU:n päätös ydinvoimalla tuotetun vedyn statuksesta on tärkeä myös Blastrille. Jos vedyn valmistuksessa voidaan käyttää tarpeen vaatiessa verkkosähköä, vedyn varastoinnin haasteet helpottuvat. Jos näin ei ole, vedyn saanti myös tyynellä säällä voi tuottaa enemmän päänvaivaa. – Lähtökohtaisesti emme suunnittele Inkooseen suurta vetyvarastoa, vaan haemme tarvittavan jouston toisaalta. 

– Jos sähkön saatavuus on huono tai hinta korkea, vedyntuotantoa rajoitetaan, mutta itse sulattoprosessi voidaan pitää käynnissä esimerkiksi varastoidun välituotteen, rautasienen avulla.