Yliopistot vastaamassa kestävyyshaasteisiin

Ilmastonmuutos, luontokato, mikromuovit ympäristössä, roskalautat valtamerissä, pandemiat. Maapalloa ja ihmiskuntaa uhkaa ennennäkemätön määrä erilaisia kriisejä, joista suurin osa on ihmisen aiheuttamia. 

Yliopistot ovat aina pyrkineet kohti parempaa maailmaa, ja erityisesti juuri nyt yliopistojen pitää suunnata koko yhteiskunnan ajattelua ja toimintaa vastaamaan näihin kriiseihin. Tieteen keinoin tiedetään, mitkä suurimmat haasteet ja ongelmat ovat, ja millä keinoin ne ratkaistaan. Suurin paine kohdistuu yhteiskunta- ja käyttäytymistieteisiin etsiä ratkaisu muutoksen tekemiseen. Vaikuttavimpien keinojen käyttöönotto on usein vaikeaa, vaikka kaikilla olisi yhteinen käsitys tavoitteista. Poliittinen hyväksyttävyys ja ideologia saattavat mennä tehokkaiden keinojen edelle. Muutoksen poliittinen ohjaaminen on vaikea teema, johon yliopistoilla on paljon annettavaa. 

Suomalaiset yliopistot ovat heränneet vastaamaan omalta osaltaan globaaleihin kestävyyskriiseihin maailmalta katsottuna verrattain myöhään. Suomessa valtion ohjaus yliopistojen kestävyysteemoissa on huomattavasti heikompaa kuin esimerkiksi Ruotsissa. Ilmastonmuutoksen ja kestävyyshaasteiden tutkimus on Suomessa maailman huippua, koska näiden alojen tutkijat ovat ajan hermolla ja osaavia. Yliopistojen omat strategiat, tavoitteiden kunnianhimoisuus sekä johtaminen sen sijaan laahaavat perässä kansainvälisessä vertailussa. 

Uusilla opetuskokonaisuuksilla ylös jumbosijalta

Esimerkiksi vuoden 2023 Times Higher Education (THE) Impact Rankingissa, jossa mitataan yliopistojen toimintaa suhteessa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, suomalaiset yliopistot ovat kaikkien tavoitteiden suhteen lähes jumbosijoilla. Ilmastonmuutoksen torjunnassa THE:n rankingin 30 parhaan joukkoon sentään nousee Lappeenranta-­Lahti University of Technology LUT ja Itä-Suomen yliopisto. Kestävyyden tulisi läpileikata koko yliopiston toiminta erilaisten yksittäisten hankkeiden tai pistemäisen johtamisen sijaan. Kestävyysteemat kiinnostavat yliopistojen henkilökuntaa sekä opiskelijoita melko laajasti, ja elinkeinoelämä sekä esimerkiksi Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ovat lähteneet vaatimaan yliopistoilta vaikuttavampaa kestävyystyötä.

Suomalaisten yliopistojen valtti on paikallisuus, sillä vaikka kriisit ovat globaaleja, on paikallisen näkökulman ja ratkaisujen löytäminen tärkeää. Suomessa yliopistojen kiinnittyminen ympäröivään kaupunkiin on vahvaa, ja yhteistyö hyvää ja toimivaa. Yhteistyössä kestävyysteemojen toteuttamisessa on kuitenkin vielä kehitettävää. Tieteestä pitäisi nyt pystyä siirtymään toimintaan ja konkreettisiin toimiin, sekä eri toimien tulosten analysointiin ja tehokkuuden tarkasteluun. 

Keskeistä globaalien kriisien ratkaisussa on kouluttaa uutta sukupolvea sekä ilmastonmuutoksen että kestävän kehityksen asiantuntijoiksi. Yliopistot ovat tunnistaneet nämä osaamistarpeiksi, jotka ovat oleellisia työelämässä kaikissa tehtävissä. Yksitoista korkeakoulua on tuottanut yhdeksän kestävyys- ja ilmastokurssin sarjan, jolla koulutetaan suomalaisia vastaamaan ilmastonmuutos- ja kestävyyshaasteisiin. Korkeakouluopetuksen lisäksi tästä Climate University -yliopistosta löytyy lukiolaisille sopiva peruskurssi ilmastonmuutoksesta. 

Maija Holma, Loimun yliopistosektorin neuvottelupäällikkö

Artikkeli perustuu osin keskusteluun KTM Meri Löyttyniemen kanssa. Löyttyniemi on opintovapaalla kestävän kehityksen erityisasiantuntijan tehtävästä Aalto-yliopistosta ja valmistelee väitöstyötään Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakouluun kestävän kehityksen johtamisesta suomalaisissa yliopistoissa.