Yt-neuvottelut ja irtisanomisuhka huolestuttavat – mitä pitää tietää?
Erityisesti julkisella sektorilla on käynnissä varsin mittava yhteistoimintaneuvotteluiden aalto, mutta myös yksityisellä sektorilla muutosneuvotteluiden määrä on kasvussa. Työpaikkaa koskevat yt-neuvottelut herättävät yleensä paljon kysymyksiä ja huolta mahdollisesta irtisanomisesta tai lomautuksesta.
Yt-neuvottelut vai muutosneuvottelut?
Yksityisellä sektorilla käydään muutosneuvotteluita ja julkisella sektorilla termi on edelleen yhteistoimintaneuvottelut. Näissä neuvotteluissa henkilöstöllä on aina edustajat, joiden tukena on koko prosessin ajan neuvottelujärjestöjemme ja liittojen tuki. He ovat käyneet läpi huolellisesti työnantajan neuvotteluesityksen, perehtyneet taloudellisiin tietoihin ja esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksiin. He ovat myös esittäneet työnantajalle mahdollisuuksien mukaan vaihtoehtoisia säästökeinoja, joilla irtisanomisia tai lomauttamisia voitaisiin rajata tai välttää. Heidän vastuullaan on se, että neuvottelut hoidetaan lain mukaisesti.
Kun neuvottelut ovat päättyneet, siirtyy ratkaisujen tekeminen yksinomaan työnantajalle. Irtisanomisesta, lomauttamisesta ja osa-aikaistamisesta saa tehdä päätökset vasta yhteistoimintaneuvottelujen päätyttyä.
Miten irtisanottavat valikoituvat?
Vaikka työnantajan on jo yt- ja muutosneuvotteluiden yhteydessä annettava selvitys periaatteista, joiden mukaan irtisanomisen, lomauttamisen tai osa-aikaistamisen kohteeksi joutuvat työntekijät määräytyvät, on irtisanottavista päättäminen viime kädessä työnantajan päätettävissä varsin vapaasti, kunhan valintaa ei tehdä epäasiallisin tai syrjivin perustein. Valinta voi olla syrjivä, jos se tehdään esimerkiksi työntekijän terveydentilan tai raskauden perusteella. Mitään lainsäädöstä irtisanomisjärjestyksestä ei siis ole, mutta joissain harvoissa työehtosopimuksissa voi tästä sopimusmääräyksiä olla.
Työnantaja voi kuitenkin valita irtisanottavat työntekijät vain sellaisten työntekijöiden joukosta, joiden työtehtävät ovat vähentyneet tai päättyvät. Jos kaikkien työntekijöiden tai tietyn osa-alueen tehtävät organisoidaan täysin uudelleen, voi työnantaja kohdistaa irtisanomiset kehen tahansa työntekijään.
Mikäli koko oma tehtävä ei lakkaa täysin olemasta, on irtisanotulle tärkeää saada tietää, millä perusteilla juuri hän valikoitui irtisanotuksi. Sitä voi tiedustella esimieheltä tai pyytää luottamusmiestä selvittämään perusteita.
Miten irtisanomiset toteutetaan?
Irtisanomisten toteuttaminen ei enää ole osa varsinaista yt-menettelyä ja niiden osalta on noudatettava lain yleisiä määräyksiä. Irtisanominen on annettava tiedoksi henkilökohtaisesti. Tietyissä tilanteissa on postitse tai sähköisesti toimitettu irtisanominen myös pätevä. Jokaisen irtisanotun henkilön kohdalla on noudatettava hänen henkilökohtaista irtisanomisaikaansa, mutta joissain tilanteissa työnantaja saattaa vapauttaa henkilöt työntekovelvoitteesta jo aiemmin. Irtisanomisilmoituksen antotilaisuus sinänsä on raskas ja ikävä kokemus, johon on hyvä pyytää tueksi oma luottamusmies.
Palvelussuhteen päättyessä tulee monia asioita selvitettäväksi. On tärkeää käydä läpi kertyneet vuosilomat ja mahdolliset kertyneet saldotunnit ja sopia niiden pitämisestä tai korvaamisesta. Mikäli vuosiloma halutaan sijoittaa irtisanomisajalle, voidaan siitä sopia. Yksipuolisesti vuosilomaa määrättäessä työnantajan on noudatettava kaikkia loman sijoittamiseen ja siitä ilmoittamiseen liittyviä määräaikoja. Työvälineitä, kuten tietokonetta tai puhelinta, palautettaessa on tärkeää huolehtia tietoturvasta ja tarkistaa, että kaikki omat henkilökohtaiset asiat saa siirrettyä talteen.
Miten poissaolot vaikuttavat?
Kokoaikaisella perhevapaalla oleva työntekijä voidaan irtisanoa tuotannollisin ja taloudellisin perustein vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan. Osittaisella hoitovapaalaisella tällaista turvaa ei ole, vaan henkilö voidaan irtisanoa, jos työnantaja saa perusteltua, ettei syy ole perhevapaassa.
Muilla vapailla olevilla ei ole erityistä turvaa, vaan sairauslomilla, vuosilomilla tai opintovapaalla olevat on mahdollista irtisanoa vapaan kestäessä, kunhan erityisiä irtisanomisilmoituksen toimittamiseen liittyviä sääntöjä noudatetaan.
Mitä tarkoittaa takaisinottovelvoite?
Takaisinottovelvollisuus koskee niin virkasuhteessa kuin työsuhteessa olevia. Jos työnantaja tarvitsee tietyn ajan sisällä uusia työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, on työnantajalla velvollisuus tarjota paikkaa irtisanotulle työntekijälle. Takaisinottovelvoite rajoittaa työnantajan oikeutta palkata ulkopuolista työvoimaa.
Samana tai samankaltaisena työnä pidetään työtä, joka muistuttaa irtisanotun aikaisempia työtehtäviä. Tämän lisäksi henkilön ammattitaidon, koulutuksen ja työkokemuksen on sovelluttava kyseiseen työhön. Takaisinottovelvoitteen keston pituus vaihtelee riippuen työ- tai virkasuhteen pituudesta ja on pääsääntöisesti 4 tai 6 kuukautta, virkasuhteisella joissain tapauksissa kesto voi olla 12 kuukauttakin. Jos tarjolla oleva työ soveltuu usealle irtisanotulle, saa työnantaja päättää, kenelle sitä ensisijaisesti tarjotaan.
Arveluttaako jokin asia? Tarvitsetko tukea?
Jos tuntuu siltä, ettei kaikki ole mennyt oikein tai jokin tilanteeseen liittyvä asia tai toimintatapa tuntuu kummalta, kannattaa olla yhteydessä Loimun lakipalveluihin. Lakimiehet ja asiantuntijat käyvät kanssasi tilanteen kaikilta osin läpi ja arvioivat, onko jotain sellaista, mihin pitää tai voi puuttua. He arvioivat myös mahdollisuutta oikeusteitse kyseenalaistaa irtisanominen.
Päivitä tietosi työnhausta jo ennakoivasti!
Loimulla on myös tarjolla monipuolisia tukipalveluita. Uravalmentajan tai työelämän asiantuntijamme kanssa voit pohtia tilannettasi, seuraavaa askelta tai sparrailla työnhakuun, urasuunnitteluun ja työssä kehittymiseen liittyviä kysymyksiä myös ennakoivasti. Jo irtisanomisaikana kannattaa päivittää tiedot työnhaun kanavista ja metodeista, työhaastatteluun valmistautumisesta ja käyttää hyväksi CV-, työhakemus- ja LinkedIn-kommentointipalveluita. Käy tutustumassa nettisivuillamme tarjolla oleviin urapalveluihin!
Ilmoittaudu työnhakijaksi!
Jos sinut irtisanotaan tai lomautetaan, ilmoittaudu työvoimaviranomaiselle (31.12.2024 saakka TE-toimisto) viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä. Ansiopäivärahaa haetaan työttömyyskassasta tai kelasta noin kahden viikon jälkeen. Loimun työttömyyskassa on Erko-kassa ja sen nettisivuilta (www.erko.fi) löydät tarkat toimintaohjeet ja laskurin, josta saat arvion päivärahasi suuruudesta.